No, niinhän tuo yrittää nostattaa ukonilmaa, mutta ei taida kuitenkaan onnistua. Jytinää oli jonkin verran ja molempia jänskätti hieman, kun ulkona oltiin. Namin syönnillä ja lepertelyllä näistä selvittiin. Sitten pystyi painimaan, vaikka vähän jytisikin.
Yksitellen taas molemmat lenkille ja "reeneihin". Mou oli ekana ja nyt mentiin vain leikkikentän sivu. Paikalla oli taas teletappijengi. Muutamat niistä Moun nähdessään lähtivät juoksemaan kohti, mutta pysäytin ne sanomalla että älkää tehkö mitään. Moun häntä oli jo pörhöllä ja heilui hieman. Kyllä sitä olisi kiinnostanut, mutta kutsusta tuli luokse. Useita luoksetuloja lyhyestä matkasta saatiin tehtyä. Lisäksi eteen istumista ja katsekontaktia. Ukkonenkin jyrähteli, mutta rapsuttelu ja namit auttoivat. Sitten päästiin polulle, jota pitkin isot olivat lenkkeilleet niin jäljestykseksi se meni niin kuin aina ennenkin. Matonkudelelua kannettiin taas varsin polleana. Teletapit olivatkin vallanneet metsän ja niin hidastimme vauhtia, että ehtisivät alta pois. Kutsuin Mouta luokse ja pienen mietinnän jälkeen se tulikin voi että pentu sai kuhuja ja samalla harjoiteltiin luovutusta vaihtokauppa periaatteella. Lelun sai sitten takaisin ja portilla taas tehtiin vaihtokauppoja. Olipas hyvät harjoitukset.
Toisella kierroksella sitten Sani. Teletapit tekivät lähtöä ja yksi tulikin meidän suuntaan rattaiden kanssa. Siinä sitä istutiin ja katseltiin heidän menoa ja syötiin namia. Kentällä otin pakolähtöjä, jotta saatiin luoksetuloja. Sanihan tuli hippulat vinkuen perästä, kurvaten eteen istumaan. Neidin jäädessä nuuhkimaan menin hieman piiloon. Meinasi painella ohi, mutta ominaishajuni pysätti oikealle kohdalle. Ukkonen jyrisi myös meidän reissulla, mutta nameilla, rapsutuksilla ja puhumisella on ihmeellinen voima. Jäljestystä harrastettiin myös tällä reissulla. Matonkudelelua kannettiin antenni pystyssä, mutta tiputettiin se portilla. Hitsi se on vissiin jo parista karrasta oppinut, että nyt saa namia. Pitää keksiä tähän jotakin muuta. tehtiin lopuksi istumisia eteen ja sivulle.
Lopuksi molemmat vetivät hepulirallia ympäri pihaa. Putkikin alkaa olla huonossa kunnossa reikiä täynnä. Tosin ei mene enää kauan, kun pingeröt eivät sinne mahdu. Mutta tokokoiran ura on korkattu molemmilla...kantoivat hienosti metallista noutokapulaa. Eikä kumpikaan ollut sitä mieltä että yök!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti