Niin loma se vetelee viimeisiään ja töihin pitäisi tässä vähitellen orientoitua. Ei sitten tunnu yhtään siltä, ei sitten pätkääkään, että viimeiset hetket tässä on menossa. Kyllä se hymy hyytyy huomisaamuna, kun kello tai siis koirat ovat kimpussa puoli kuus. Karmivampaa on, että silloin lähdetään siis oikeelle lenkille eikä vain takametsäkierrokselle. Ninoa tämä järkyttää varmaan kaikkein eniten....
Vähän on tokoiltu ja tottisteltu lähinnä Sissyn kanssa.
Hakua Sissyn ja Sanin kanssa keskiviikkona. Kolme ukkoa molemmilla. Sanilla haamuina. Selvitti jopa tien ylityksenkin, kun vähän aikaa tuumi mitä tehdään. Sissyllä kesti paljon pidempään ja otti sitten maalimiehen menoreitin ja jäljesti paikalle. Umpimetsään laittaessa ei ongelmia. Sissyn ukot olivat pimeinä. Hakualueelle oli tallattu ainostaan jälki-hajuvana. Tällä ei ollut kummallekaan mitään merkitystä vaan ylittivät sen hienosti. Sani lähtee kuin tykin suusta se on todella nopee ja erittäin motivoitunut.
Viikonloppu meni jäljellä. Tosin eilen alkulämmittelynä oli damijuttuja, joissa Sissyllä ei ollut ongelmia. Heittelin kakkosia, koiran vierestä ja menin jonkin kerran heittämään vähän kauemmaksi. Pari kertaa tein niin että jätin koiran, kävin heittää damit ja jatkoin matkaa. Vasta sitten aaitoin koiran hakemaan. Ekalla kerralla meni hienosti ja toisella kerralla jotui tekemään vähän töitä, että dami löytyi. Oli vahvasti sitä mieltä, että jo haetulla alueella on toinenkin....
Pennet joutuivat vuorotellen katsomaan, kun mamma-koira teki töitä. Molemmat ovat hyviä markkeeraajia. Ainut miinus on damin pudottaminen parin metrin päähän. Tosin Sanilla on tästä jo pieni aavistus, että se pitää nostaa uudelleen, jos tippuu ja tuoda mammalle. Siinäpä talven ajaksi työsarkaa palautus ja luovutus kuntoon ennen ensi kesää.
Nino sai tehdä muutamia ykkösiä. Hienosti pieni cockeri lähtee noutoon. Mennen tullen vauhti pysyy samana eli laukalla. Palautus suoraviivainen ja luovutus käteen. Voi että tykkään Niilo-miehen työmoraalista niiiiin kovasti.
Eilen pennuille U-muotoinen jälki, jossa Sanilla nameja alussa ja silloin tällöin matkalla. Moulla lähinnä alussa. Siitä se vielä syö mutta muutoin ei. Molemmat löysivät hienosti purkille. Seijan teki kaikille jäljet.
Tänään molemmilla vuorossa kulmat molempiin suuntiin. Siis ei samassa jäljessä vaan erikseen. Nyt eilisestä viisastuneena lähdettiin jäljelle rauhan kautta. Nameja oli vain alussa ja kulmassa. Sani putskutteli kulman namien voimalla ja Mou oikealle käännös hienosti ja vasemmalle lenkittäen kulman takaa. Namien merkitys sangen vähäinen Moun jäljellä. Seijan tekemät jäljet pennuilla, minun tekemä Sissyllä. Sanille seuraavan kerran hieman vähemmän nameja ja Moulle alkuun. Tosin riippuen jäljen pituudesta niin välillekin.
Sissyllä eilen keppireeni eli jälki, jossa oli kahdeksan keppiä. Hyvin nousi kaikki kepit. Tänään kaksi kulmaa, metsäautotien ylitys ja neljäkeppiä. Tien ylitys meni ongelmitta vaikka siitä oli kolme autoa ajanut yli. Kulmat ja kepit ok.
Pentujen kanssa tulevan syksyn ja talven ohjelmassa on palautus ja luovutus kuntoon niin damilla kuin riistallakin. Mejä- ja tokoreeniä. Sissyn kohdalla jälkeä ja haukua niin pitkään kuin säät sallivat. Tokoa ja tottista sekä damijuttuja. Luulisin noista selviäväni...ehkä ;)
Nyt lähden pakkaamaan reppuni huomista varten tai ensiksi tyhjennän sen viime vuoden tavaroista....
