Vettä kengässä vai pullat uunissa?

Toinen astutuskerta maanantaina sujui jopa supsikkaammin kuin sunnuntai. Kiinni olivat toisissa 20 minuuttia. Aamulenkillä Sissy esitti koomisen kuvaelman pellolla, juuri siinä kohdassa missä edellisenä iltana oli pojat menneet ohi. Piipitti kuin pikkulintu pallo suussa. Siis ekakertalaiselle (siis minulle) tämä reissu oli varsin helppo.

Yökin sujui ihan kivasti, mitä nyt pari kertaa käytiin ulkona pissillä. Pojatkin olivat suht rauhallisesti mitä nyt jonkun kerran piti piipitellä rappujen juurella. Mielessä minulla oli näytelmä Ulvova Mylläri, mutta siitä emme onneksi tällä saanut näytteitä.

Smartti vaikutti mukavalta, sosiaaliselta ja ulos päin suuntautuneelta nuorukaiselta. Näytti vielä muutaman tokojutunkin, mitä nyt rakkauven huumaltaan ehti ;)

Maisan kertoman mukaan Smart, Suuri Rakastaja oli käynyt etsimässä Elämänsä Rakkautta jopa pyykkikorista. (Vähän väritin tarinaa...)

Nyt jäämme sitten odottelemaan josko ne pullat olisivat uunissa ja saisimme Kuningas Smartin ja keisarinnan Sissyn perillisiä.

Terveisiä pohjoisesta!

Täälläpä sitä ollaan miehelässä. Yritettiin mennä aluksi lenkillä samaan suuntaan, muttei siitä mitään tullut. Smartti-poika tiesi hyvin miksi Sissy oli vierailulle tullut ;) Rakkautta ensi silmäyksellä. Kemiat natsasivat hyvin yhteen sillä lenkillä tiemme yhtyivät ja pelkkä toisen näkeminen sai hännän kääntymään sivuun. Nips naps ja se oli siinä. 15 minuuutia kiinni toisissaan.

Esitin varsinaisia akrobaatin taitoja tukemalla koiraa. Jalat löivät homman jälkeen loukkua siis minun jalat, ei koiran. Nyt lähdetään iltalenkille ja sitten yritetään rauhoittua iltapuuhiin. Huomenna otetaan uusiksi...

Nostetaan kytkintä...

Niin huomenna sitä sitten lähdetään kohti pohjoista ja miehelää. Toivotaan kovasti, että huomenissa olisi jo ekat tärpit ja maanantaina sitten toinen kerta. Ei tartteisi olla poissa töistä kuin päivä. Martina antoi lähtökäskyn ja toivotti onnea. Uskomatonta, mutta totta, tämä taitaa sitten tosiaankin tapahtua... Kaikki ukkovarpaat, peukut ja vastaavat kohti kattoa ;)

Ei jännitettävää...

Niin progen tuloshan ei ollut kuin 0,52 joten sen puoleen ei vielä lähelläkään, valitettavasti. Tosin muutokset voisat tapahtua äkkiäkin ja ja h-hetki saattaaa olla lähempänä kuin luulemmekaan.

Kotona hommat siinä mallissa että voi lähteä milloin vain. Töissä en ole sanonut kuin rinnakkaisluokan kolleegalla, joka tokaisi: "Ai, että panomatkalle oot lähössä..." Niinpä, niin...Palkattomia päiviä on siis mahdollisesti luvassa.

Huomenna uusintana progeen ja vastausta odotellaan sitten lauantaina. Lekuri parka ei saa edes ruokatuntia pitää vaan meidät on buukattu siihen.

Meillä "hieman" tuoksahtaa...

Niin ja sulhasen kuulumisia voi käydä lukemassa osoitteessa:

http://smartinkuulumisia.blogspot.com/

Progetesti...

Tänään sitten käytiin progetestissä, jonka tulos siis saadaan huomenna iltapäivällä. Sissyhän oli verikokeen oton jälkeen kolmijalkainen koira. Yritti sidejalalla kauhoa kuin parempikin meloja :)

Papakokeen tuloksena oli 6. Lääkäri sanoi, jos se olisi ollut 8 niin, olisi pitänyt samoin nostaa kytkintä. Nyt arveli, että astutusajan kohta olisi 2-3 päivän päästä. Molempien testien tulokset kulkevat käsikädessä. Jännityksellä odotamme siis huomista.

Samalla näytin pientä pattia selästä, joka tulkittiin rasvapatiksi. Suositeltiin harjaamista, jolloin rasvat saattaisivat liueta siitä pois.

Matolääkekuuria varten tuli koiruus myös punnittua painoa oli 26 kiloa. Matolääkkeet menivät kuin koiran kitaan ruuan seassa.

Reissu taisi olla sen verran rankka, ettei Sissy jäänyt edes pihalle aktivoitavaksi. Tosin tehtiin vähä noutoa tiskiharjalla ja puukapulalla sekä ruutua. Lisäksi leikittiin sukkapallolla.

Juoksut ovat alkaneet...

Sissyllä on siis juoksut alkaneet ja tällä viikolla käydään progessa. Ensi viikolla toden näköisesti auton keula suuntaa kohti pohjoista. Nino muuttikin sunnuntaina mummolaan ja minä sain nukuttua kunnon yöunet.

Sissystä on tullut sellainen kuhottelija, sillä tykää nukkua sohvalla, eikä lenkkeile jos saa valita pitkiä lenkkejä. Mutta onhan sillä "naisten vaivat", hilloviikot ja puolukkapäivät, joten kait sitä saa olla vhän tuollainen erilainen.

Kulmakunnan nuoret urokset ovatkin olleet varsin kiinnostuneita. Niille riittää pelkkä haju, edes koiraa tartte olla. Osalla tahti jumahtaa tuohon meidän portin taakse...Yhdelle urokselle lauluteema mukaisesti: "tuulet nuo viestin jo toivat..."

Flatkiss-kennelin sivuilla on pentueesta myös tietoa osoitteessa:

http://koti.phnet.fi/flatkiss/

sorry vaan, mutta en taaskaan saa linkitettyä....

odotetaan, odotetaan...

No juoksuja tässä odotetaan. Merkkaaminen on lisääntynyt huomattavasti ja olihan tuossa pari päivää sitten jo yksi sulhastarjokas meille päin tulossa. Onneksi uskoi vähällä eikä tarvinnut naama punaisena karjua, että mene pois. Omistajaa ei kyllä näkynyt mailla eikä halmeilla. Niin ja rotukin oli ihan väärä karkeakarvainen saksanseisoja.

Minä niin haluaisin Kannuksen toko viikonloppuun mutta en taida uskaltaa varata, kun juoksut kumminkin pukkaa päälle tai mikä pahinta alkaisivat siellä. Tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi olen ilmoittautunut jollekin koiraluennoilla, joskaan en muista enää minkä nimisille.

Mennään ja odotellaan päivä kerrallaan. Ei kai se nyt loputtomiin voi pidättää. Nino on kyllä kiinnostunut Sissyn peräpäästä. Nuuhkaisee, jos kohille osuu.

Minullahan ei ole kennelnimeä, joten tulevat pennelit syntyvät Flatkiss-kenneliin. Kiitokset Chrisselle, että saan "kokeilla kasvattajana" olemista. Kasvattajan peruskurssi on toki tullut käytyä pari vuotta sitten.