Jep, jep...hain sitten pojat eilen kotia ja siitä se ilo sitten alkoi. Ei Sissy enää juokse vaan lyö tosi napakasti käsilaukulla, niin että Mokkikksen jakauskin taitaa vaihtaa paikkaa. Ihme vonkaaajia noi urokset. Ainut hyvä puoli tässä on, että Nino uskoo helpommin ja onkin jättänyt Sissyn rauhaan. Aasi sitä vastoin saa kyytiä ;) Toisekseen Nino on aika väsy, joten nukkuu paljon. Mokkiksen aivot on täysin narikassa. Se ei edes vapaana ollessaan juokse, vaan kulkee uskollisesti Sissyn perässä. Sissynkin on pitänyt vaihtaa käsilaukku kaulimeen, sillä sen verran sitkeä tuo kaveri on. Käy pojat aina välistä Saniakin tarkkailemassa, että josko...Sani pitää tukevan otteen käsilaukusta ja sivaltaa sillä tarpeen tullen, niin johan pojat tietävät paikkansa. Toisaalta Sani on taasen vähän ihmeissään, kun veikka ei oikeen huomaa häntä. Onneks kuitenkin ovat muutaman kerran päästelleet rallia talon ympäri. Sissy näyttää kärsivältä ja pelastankin sen turvaan pahalta pojaltaan.
No joku tässä miettii, että pitääkö niitä olla samassa talossa uroksia ja narttuja. No eihän siinä ole mitään järkeä kait sen tiedän. Mietinnässä onkin kenen vehkeet ja tavarat lähtevät telakalle? No Ninon ei ainakaan, mutta muut ovat sitten liipasimella...Jokunen vuosi tässä taitaa mennä ennen kuin kaikki ovat narttuja, jotka meillä asustaa.
Niin en siis saanut mitään järellistä eilen aikaiseksi, kun lenkkeilykin oli sellaista, että yhtä piti raahata kuin kivirekeä perässä. Mahdettiin olla melkoinen näky, kun tultiin tietä pitkin. Yksi kulkee edellä hihnan päässä. Toinen kulkee takana hihnan päässä, eikä liiku kuin vetämällä. Kolmas pitää edelliseen hajurakoa ja esittää kärsimysnäytelmän osaa kolme.
Lopuksi apua lomasta mennyt jo 1½ viikkoa enkä ole saanut tehtyä mitään....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti