Pendoliinot, kun ovat näitä nopeita junia, niin sen vuoksi pennuista tuli penneliinoja, jotka vauhdilla painattavat eteen päin ja silloin tällöin pysähtyvät...
Hurjasti pennut kasvaa ja ruoka maistuu. Nyt pääsiäisen kunniaksi olemme ottaneet ohjelmistoon toisen ruokailun. Aamuisin syödään piimää ja nappuloita. Joka ruualla laitan vähän enemmän ruokaa, kun kaikki menee mitä laitetaan. Sissy hoitaa näppärästi puhdistamisen, joten minulle ei jää kuin ympäristön siivoaminen. Ruokailun myötä osalla on kakkakin kiinteytynyt, sillä ruikulilla ei ole enää ollut kukaan.
Sissykin on ruvennut leikittämään pentuja. Pojat on vähän jähmeempiä, mutta tytöt lähtevät heti mukaan. "Tappelujakin" meillä on täyttä päätä. Huvittavaa, että ne rähisevät toisilleen. Pieni tyttö laittoi "Mo"-Mohikaanin ruotuun. Siis nimi "Mo" tulee Beethoven elokuvasta, jossa yhdellä koiralla oli mohikaani. Kyseisellä pennulla on niskassa pyörre, joten siitä nimi tulee.
Pojilla on suorastaan kisa kuka pääsee nurkkaan nukkumaan. Parasta oli, että yksi päivä nurkassa nukkui kaksi poikaa päällekkäin :D
Sylikoiria nämä eivät ole, vaan maailmaan on paljon kivempi tutustua itse. Toki nämä voivat sylissä viivähtää, mutta sitten on jälleen mentävä tutkimaan jotain mielenkiintoista.
Kun itse on kotona, niin pennut saavat olla huoneessa vapaasti. Eilen illalla oli aikamoinen protesti siitä, että laitoin pennut laatikkoon yöksi.
Nyt odottelen, että tulisi lämmintä, jotta päästäisiin pihalle. Tosin osa pihasta on vielä lumessa ja piha on vielä raapimatta ja kakat keräämättä.
Tänä aamuna pennelit sitten tulivat itse portista ulos. Oli hauskan näköistä kun porukka vyöryi kohti pappakerhoa. Kyllä cockeri-poikiin tuli vauhtia, kun halusivat alta pois. Ninonkin kiinnostus pentuja kohtaan hiipui siihen. Ninosta on turvallista, jos saa itse käydä katsomassa, mutta ylläri hyökkäys oli liikaa....Pakoon!!!!
Osa käy tekemässä pissit paperille, mutta tästä en tiedä onko se aina sattumaa vai tarkoituksen mukaista.
Kaikilla on pienet naskalihampaan puhjenneet ja en muistanutkaan miten terävät ne voivat olla.
Viime yö meni ilman yösyöttöä ja ruokailu, jihuu!!! Siis pentulaatikosta ei kuulunut koko yönä mitään. Siis sen jälkeen, kun protesti laatikkoon joutumisesta oli loppunut. Vajaaseen puoli kuuteen nukuttiin ja sitten tultiin alas. Seitsemän tunnin yhtenäinen yöuni oli tosi luksusta. Nukuinhan minä eilen päikkäritkin, kyllä tämä sen verran raskasta on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti