Siis joo-o, nää on ihan mielettömiä penneleitä. Aamulla alas tullessani oli yksi penneli yli laidan. Virpomisreissun jälkeen oli viisi yli laidan. Pennut kyllä kaikki tutkivat ympäristöä, kun se laajenee laatikosta koko huoneeseen. Eihän ne tule edes pehmustalle nukkumaan, jos saavat itse valita. Siellä ne ovat ympäri ämpäri pitkin huonetta.
Se oli hännän tyvi kaveri, joka ensimmäisenä laidan yli kiipesi. Samainen kaveri on jo aikaisemmin roikkunut pyykkikorin reunalla. Tämä kaveri osoittaa olevansa "hullun rohkea".
Pieni tyttö meni hienosti pyykkikorin ja kirjahyllyn välistä. Pakitti vielä takaisin. Sama neitonen raahasi itsensä kokoista pehmolelua ja antoi sille lopuksi "tapporavistuksen". Huippu tyyppi. Rohkea ja itsevarma.
Iso tyttö on se, jolla on yleensä eniten asiaa ;)
Eipä ollut yllätys, että Mantti-poika tunki itsensä kirjahyllyn ja nappulalaatikon väliin. Siellä vissiin oli kivan tiivis tunnelma...
Iso poika on sellainen lössykkä vähään tyytyväinen, ei hötkyile syyttä suotta.
Pieni-poika on vaan niin <3 Johtuu varmasti pitkälti siitä, että se on se minun ensimmäinen pentu. Ensimmäinen pentu, joka katsoi minua silmiin. Tomera kaveri.
Sitten kun kaikki saivat villinä ja vapaana painattaa ympäri huonetta, niin johan nopeimmat olivat koittamasta portin alta ja portin pinnojen välistä. Sitten neljän kimppa rupesi nukkumaan portin viereen. Kun erehdyin avaamaan portin, oli hännän tyvi poika jo menossa portin toisella puolella...
Kaikille maistuu hyvin jauheliha ja huomenna tutustutaan mössöruokaan...
Voih, valinta tulee ehkä olemaan vaikea tai sitten ei...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti